Ajatuksia yhteiskunnasta

Kulutuksesta pitää maksaa täysi hinta

Ympäristötalouden ja -johtamisen professori Lassi Linnanen herättelee tammikuun Imagen haastattelussa meitä kuluttajia ymmärtämään omien valintojemme merkityksen:

"Ilman kulutuksen suunnanmuutosta muut toimenpiteet ovat riittämätömiä, ja meillä alkaa olla ilmastonmuutoksen kannalta kiire. Ihmiset voivat lopettaa liikakulutuksen tässä ja nyt. Sen sijaan kansainvälisten sopimusten ja lakien aikaansaaminen vie vuosia, ja niillä on tapana vesittyä kompromisseiksi. -- Jos pitää valita, kumpi on suurempi ongelma, kysyntä vai tarjonta, niin kysyntä. Tarjonta muuttuu kyllä, kun kysyntä muuttuu."

Vaikka on selvää, että kuluttaminen on viime kädessä kuluttajien vastuulla, suurimpia ongelmiamme kuitenkin on, että vääränlainen kuluttaminen on tehty liian edulliseksi: emme joudu maksamaan kulutuksemme täyttä hintaa. Kuten Linnanenkin toteaa:

"Tällä hetkellä EU:n päästökaupassa hiilidioksiditonni maksaa viisi euroa, mikä on säälittävän vähän eikä pienennä kenenkään kulutusta. Se tarkoittaa sitä, että autolla saa ajaa 10 000 kilometriä ennen kuin joutuu maksamaan ylimääräisen viisi euroa. On tutkittu, että 50 euroa voisi olla jonkinlainen kynnystaso hinnaksi hiilidioksiditonnista. Tämän jälkeen kuluttaja alkaisi miettiä, kannattaako hänen ostaa tuote."

Politiikalla – erityisesti verotuksella – on tärkeä rooli kulutuksen ohjaamisessa ja kestävien valintojen helpottamisessa.

Ensiksi, meidän pitää varmistaa, että asuminen ja liikkuminen tiheillä kaupunkialueilla on järkevän hintaista ja sujuvaa.

Tähän auttaa ainakin (hyvin) korkeiden kerrostalojen rakentaminen, kävely- ja pyöräteiden asettaminen autoteiden edelle sekä julkisen liikenteen riittävä rahoitus. Näin yksityisauton varassa haja-asutusalueilla asuminen ei ole taloudellinen pakko, vaan oma valinta.

Kevyttä liikennettä suosiva liikennesuunnittelu on oma taiteenlajinsa, mutta tiheämpään rakentamiseen voidaan kannustaa sopivalla verotuksella. Jotta maan käytön varaamisesta muille aiheutuva haitta sadaan huomioitua, tulee kiinteistöveron olla kääntäen verrannollinen aluetta fyysisesti käyttävien ihmisten lukumäärään.

Kaikille avoimen kauppakeskuksen tulee maksaa alempaa kiinteistöveroa kuin muutaman jalkapallokentän kokoisen huippusalaisen serverifarmin, jossa työskentelee kolme teknikkoa. Parin hehtaarin tontille rakennetun yhden perheen omakotitalon kiinteistöveron tulee olla korkeampi kuin samaan tilaan mahtuvan 30-kerroksisen kymmenien ihmisten kodin.

Toiseksi, kulutuksesta ympäristölle aiheutuva haitta tulee siirtää täysivaltaisesti taloudellisiin kustannuksiin.

Raaka-aineiden tuotantoon (ja maahantuontiin!) tulee kohdistaa vero, joka on sitä suurempi, mitä

  • enemmän tuotanto aiheuttaa päästöjä (hiilidioksidi, pienhiukkaset, vesistökuormitus, ...)
  • hitaammin raaka-aine uudistuu (järvivesi nopeasti, puu hitaammin, öljy ei käytännössä lainkaan)
  • enemmän ja pysyvämmin tuotanto muokkaa ympäristöä (avohakkuu poistaa metsän, mutta on väliaikainen ja paikallinen, vesivoimalaitos estää olemassaolonsa ajan kalojen luonnollisen kiertokulun mahdollisesti koko joen vaikutusalueella)

Meidän kuluttajien on siis syytä tiedostaa vastuumme ja vaikutusmahdollisuutemme, mutta sopivalla politiikalla kulutusta voidaan vähentää ja ohjata kestävään suuntaan.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (3 kommenttia)

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Autoilijathan maksavat jo täyden hinnan. Jos ajat bensiiniautolla 100 km, kulutus 6 l/100, maksat veroja 5.70 euroa 14 kilosta hiilidioksidia - siis 407 euroa / co2-tonni. Jos vero olisikin 50 euroa/tonni, tuskin autoilu paljon vähentyisi.

Vastaava verotus muualla tarkoittaisi, että esimerkiksi sementissä olisi co2-veroja yli 300 euroa/tonni (30 c/kg). Tällä hetkellä sementti maksanee kuluttajalle n 250 euroa/tonni, sisältäen verot.

Käyttäjän JanneSalonen11 kuva
Janne Salonen

Onko yhtään esimerkkiä siitä, että asuminen uusissa (hyvin) korkeissa kerrostaloissa olisi halvempaa kuin nykyisellään? Jos katsoo nykyisten uusien ja rakennettavien tornitalojen neliöhintoja, suuntaus on ihan päinvastainen.

Epäselvää myös on, miten voimakas kaupungistuminen vähentäisi kulutusta kokonaisuudessaan.

Käyttäjän mikkonummelin kuva
Mikko Nummelin

Ensinnäkin, joukkoliikenne ei tällä hetkellä ole pääkaupunkiseudulla tarpeeksi sujuvaa ja Länsimetron käyttöönotto on sitä entisestään huonontanut. Yleisempänä autoliikennettä lisäävänä ongelmana kaikilla suurkaupunkiseuduilla on se, että työn saanti ei ole itsestään selvyys. Tämä tarkoittaa työttömyyden lisäksi myös sitä, että suurin osa niistä, jotka ovat saaneet töitä, eivät voi valita asuin- ja työpaikkojensa sijaitsemista lähekkäin, koska työpaikat ja asiakkuudet vaihtuvat ja muuttaminen on aina suuri rasite. Kauppojen, palveluiden ja harrastusmahdollisuuksien viereen voi yrittää hakeutua, jos rahatilanne sallii, mutta työpaikan välittömään läheisyyteen ei.

Toimituksen poiminnat